Tilaisuuteen kutsuttiin Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen terveydenhuollon ammattilaisia sekä päätöksentekijöitä yhteiseen iltapäivään. Tavoitteena oli jakaa tietoa, lisätä ymmärrystä toistemme terveydenhuoltojärjestelmistä ja tunnistaa mahdollisia etenemispolkuja rajat ylittävälle yhteistyölle rajaseudulla.
Vuoropuhelufoorumi järjestettiin Tornion kaupungintalon valtuustosalissa. Se kokosi yhteen osallistujia terveydenhuollosta, päätöksenteon eri tasoilta sekä muita toimijoita, joilla on kytkentöjä terveydenhuoltoon ja rajat ylittäviin kysymyksiin.
 
 

Erilaiset järjestelmät, samankaltaiset lähtökohdat

Iltapäivän aikana kuultiin esityksiä siitä, miten terveydenhuolto on järjestetty Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Suomessa.
Region Norrbottenin lääketieteen ja akuuttihoidon toimialajohtaja Moa Bjerner antoi yleiskuvan Norrbottenin terveydenhuollosta sekä nosti esiin ajankohtaisia haasteita ja kehittämiskysymyksiä ruotsalaisesta näkökulmasta.
Tämän jälkeen Lapin hyvinvointialueen johtava ylilääkäri Jyri J. Taskila esitteli Pohjois-Suomen terveydenhuollon rakenteita, vastuunjakoa ja alueellisia erityispiirteitä. Esityksiä seurasi vilkas keskustelu. 
Osallistujat esittivät kysymyksiä, tekivät vertailuja ja pohtivat yhtäläisyyksiä, eroja sekä mahdollisia rajat ylittävän yhteistyön rajapintoja.
 

Keskustelua yhteisellä rajaseudulla

Rajaneuvonta Ruotsi–Suomi–Norjassa näemme, että vuoropuhelun tarve on rajaseudulla suuri. Alueella asukkaat, potilaat ja ammattilaiset liikkuvat arjessaan usein maiden välillä. Lisäämällä ymmärrystä siitä, miten eri järjestelmät toimivat, luodaan paremmat edellytykset yhteistyölle ja rajat ylittävien terveydenhuoltoon liittyvien kysymysten ratkaisemiselle.
Keskusteluissa nousi esiin myös se, kuinka paljon yhteistä Norrbottenilla ja Lapilla on. Molempia alueita leimaavat laajat maantieteelliset alueet, harva asutus ja pitkät etäisyydet. Norrbotten kattaa noin neljänneksen Ruotsin pinta-alasta, ja Lappi noin kolmanneksen Suomen pinta-alasta. Pitkät välimatkat – sekä alueiden sisällä että kansallisille päätöksentekotasoille – ovat luonnollinen osa arkea.
Tätä taustaa vasten korostui tarve kuvata yhdessä rajaseudun nykytilannetta ja erityisiä olosuhteita kansallisille päätöksentekijöille. Näin voidaan lisätä ymmärrystä ja luoda paremmat edellytykset tulevalle kehitystyölle.
 

Suhteet ja yhteinen ymmärrys yhteistyön ytimessä

Rajaneuvonta Ruotsi–Suomi–Norjan koordinaattori Riikka Juntti painottaa ihmissuhteiden merkitystä rajat ylittävässä yhteistyössä:
 
”Toimiva yhteistyö rakentuu suhteille ja sille, että ymmärrämme toistemme arkea ja toimintaa. Vuoropuhelufoorumilla halusimme luoda alustan, jossa voimme tutustua toisiimme rajojen yli, vaihtaa kokemuksia ja yhdessä tunnistaa yhteisiä kehittämisalueita.”
 
Myös HaparandaTornio-rajayhteistyön kehittämisen rajayhteistyökehittäjä Hanna-Leena Ainonen näkee tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia:
 
”Jo tämän tapaamisen aikana keskustelut syventyivät, ja useita yhteisiä kehittämisalueita nousi selkeästi esiin. Sitoutuminen osoittaa vahvaa tahtoa jatkaa rajat ylittävän yhteistyön kehittämistä.”